Jouluni Wienissä 2019

Vienna Christmas World on Rathausplatz

Näin joulu hulluna odotin Wieniltä paljon ja joulumarkkinoilta vielä enemmän. Olin pitkään hehkuttanut ennen muuttoa näistä kuuluisista joulumarkkinoista ja vihdoin pääsin itsekkin ne kokemaan. Pientä varoituksen sanaa lukijalle tulevasta.

 Osa tekstistä saattaa kuulostaa negatiivisella ja osa sitä ehkä onkin, mutta lukisin osittain huumorilla.  

Menimme Wienin kuuluisimmille joulumarkkinoille kaupungintalon eteen ja vielä kaksi päivää avajaisten jälkeen. Olettaen ettei siellä vielä olisi kauhea ruuhka ja tajuton määrä turisteja. Paikallinen miehenikään ei ollut ennen käynyt siellä, joten emme osanneet odottaa juuri mitään. Jep jep aina ei kyllä kannata olettaa kaikenlaista. 

 

Kyllä Suomalaiseen "tapaan" ekana etsimään mistä löytyy vettä vahvempaa, jotta kestää sen ruuhkan. Ja sattumaako, että baarikojut olivat sisäänpääsyssä ensimmäisten joukossa ja lopussa. Näin mieheni suosituksesta kokeilin elämäni ensimmäistä punchia ja jäi muuten viimeiseksi. En tiedä hetkeen maistaneeni mitään niin pahaa kuin punch. Christmas punch on teetä, sokeria, mausteita ja rommia tai brandyä. Joten ei hivellyt omia makunystyröitä kovinkaan. Niinpä oli Glühweinin vuoro mikä on puolestaan hehkuviiniä, punkkua. 

Siinä viinin lämmittäessä sisintäni jatkoimme joulumarkkinoiden kiertämistä. Eikä sillä hetkellä ruuhkakaan pahalta tuntunut. 

   Jokainen varmaa tietää sen videon taaperosta kauppakärryssä suu ammollan hämmästellen äidinsä kanssa joulukoristeita? Mieheni sanoin minun muistuttaneen tätä lasta. Se kojujen määrä, kiiltäviä käsintehtyjä kuusenkoristeita, osia joulukyliin, puisia koristeita ja vaikka mitä. Kojut toineen toistaan kauniimpia koristeita ja olisin halunnut ne kaikki. Vaan wow olipa muuten kaikella hintaa. Saihan sieltä toki söpöjä pieniä vanerisia koristeita 50 sentillä,mutta pääasiassa hinnat oli melko korkeita. 

       

Tauteilija:Gerry Gam

Kyllä näimme myös kuuluistan sydänpuun ja olihan tuo kaunis valoineen kaikkineen. Muutenkin alue oli valaistu todella kauniilla värillisillä valoilla. Innostuin puusta ja houkuttelin miestä ottamaan selfietä kanssani. Olimme varmasti näkemisen arvoisia yrittäessämme yhteiskuvaa. Milloin toinen katsoi muualle, milloin yritin asetella kameraa oikeeseen kuvakulman, milloin joku ihminen käveli takaa jne.. Kameraa joutu laskemaan johonkin navan korkeudelle, jotta olisi saanut hienosti sydämet mukaan kuvaan. Lopputulos ei niin silmiä hivelevät kaksarikuvat tärähtäneineen sydämineen. 

Valoloistosta jatkoimmekin matkaa takaisin kojuille ja kohti romanttista luistinrataa.. 

Olin kyllä aivan lumoissani näistä kojuista, mutta ihmisten röyhkeys yllätti jälleen. Kun siinä yrität ihastella hetken jotain koristetta hieman lähempänä, niin eiköhän sieltä tule joku hätäinen etuilemaan ja ovelasti tönimään pois. Tavaroita näprääviä turisteja varten oli moniin kioskeihin laitettu lappuja joissa luki isolla PLEASE, DON'T TOUCH! Tiedättekö mitä ne turistit teki? No koski niitä roikkuvia koristeita siitä huolimatta ja myyjät kiukkusina käskevät näpit irti tavaroista jollei osta. Välillä oli olo kuin sirkuksessa, sen kaiken melun ja tönimisen keskellä. Mutta joulu on joillekkin stressin aikaa selvästi.

Tässä välissä kai hain jo uuden Glühweinin itselleni ja jatkoimme sinne luistinradalle. Nähdäksemme, että vuokraksesi luistimet olisi pitänyt vielä maksaa 50€ pantti ja käteisellä. Toki sen olisi saanut takaisin, mutta eihän tuossa kohtaa ollut enää tarpeeksi käteistä ostosten ja juomisten ja syömisten jälkeen. Muutenkin oli erikoista, että siellä pelattiin enemmän käteisen kanssa ja tässä asiassa vielä itselle opeteltavaa. Mutta näin jäi luistelut väliin siltä erää, vaikka ei se haitannut siinä kohtaa enää ja olikin jo mukava lähteä kotiin omaan rauhaan. 

Tässä olikin sitte ostokseni ensimmäisiltä joulumarkkinoiltani Wienissä. Jälkeenpäin voi vain todeta, että olisi ollut fiksua lukea kunnolla ensin ennen kuin mennä. Toki reissu ei sentään ollut kamala, kuten sanoin tekstiä kannattaa lukea huumorilla höystettynä. 

Mutta se käteinen MUISTAKAA SE! Tämän jälkeen muistimme ottaa aina seuraaville markkinoille käteistä mukaan tarpeeksi. Sekä omaan makuuni voin todeta, että pienemmät joulumarkkinat olivat Raatihuoneen markkinoita paremmat ja paljon. 

Pienemmät markkinst olivat paljon intiimempiä pienten koon vuoksi, tunnelma ei läheskään yhtä kireä ja ruuhkainen, vaikka niissäkin vartijoita alkoholin vuoksi näkyi. En osaa sanoa monissa kävin reilun kk aikana, mutta niitä kertyi. 

Miehellenikin tämä oli ainutlaatuinen kokemus sinäänsä, koska hän ei ollut ikinä ennen nähnyt joulua niin paljon: Markkinoita, joulukoristeita kotona, askarteluja, jouluruokaa ja PALJON, jouluvaloja, pikkujouluja jne.

 Toivottavasti lukuhetki oli mukava ja muistitte käyttää huumoria.

Auf Wiedersehen! 

2019 what a weird year it was.

Olen pitkään halunnut kirjoittaa blogia ja usein aloittanutkin. Loppu vain on tullut aina yhtä nopeasti kuin alkoikin.  Vihdoin rohkenin aloittaa ja pyrin jatkamaan, vaikka tulisi mitä.

Tekosyy vai oikea syy?  Aina aloittaessani blogin kirjoittamista olin innoissani. Päästessäni jakaa ajatuksiani ja elämääni ulkomailla asumisestani, oli aina jonkun kielipoliisin pakko tulla korjaamaan virheitäni tai tekstin ulkoasua. Se ettei tekstini ole alkuunsa basic bloggaajan kirjakielellä kirjoitettua tekstiä. Voisi lukija   antaa pientä armoa, vaikka sillä ei pahaa tarkoittaisi. Näin adhd diagnoosilla ja luki- ja hahmotushäiriöisenä teksti ei ole aina täydellistä. Ne ei ole tekosyy etteikö tekstiä voisi korjata, mutta aina innostuksissa sitä ei niitä huomaa. Jokainen on aina uusi jossain ja kehittyy omaa tahtiaan. Mutta se siitä, nyt kertaan vähän vuotta ja mihin olen päätynyt.

• 

Alkuvuodesta vielä asuin Hollannissa Groningenissa. Siihen aikaan sen aikainen parisuhteeni oli aika viimeisillään ja itse 30 kriisin kiemuroissa. Suunnitelmani tuolloin oli etsiä parempi työ ja oma asunto/huone, mutta jokainen tietää kuinka vaikeaa se voi Alankomaissa olla.

Lopuksi meidän neliötkin kävivät toisillemme liian ahtaiksi ja emme mahtuneet saman katon alle enää. Tulikin sitten ajankohtaiseksi miettiä mihin Hollannista, jolloin päädyin hetkeksi takaisin Suomeen miettimään mitä elämältä haluan ja minne. 

 Näin palasinkin takaisin kotikonnuille Varsinais-Suomeen ja vanhaan työhöni. Pääsin vihdoin perheen, ystävien, kavereiden luokse ja nauttimaan Suomen kesästä, sekä luonnosta. Näistä maisemista nautinkin pitkän harmaan Hollannin jakson jälkeen. Kokemuksena oli hienoa asua Holllannissa, mutta itse en päässyt siellä tavoitteeseni entisen parisuhteeni vuoksi.

Kesä menikin nopeasti nauttiessa kesästä, tapahtumista, ystävistä, perheestä, ihanasta työstä ja rakkaudesta. Näihin aikoihin tapasin nykyisen kumppanini ohimennen festareilla, josta nopeasti etäisyyden vuoksi kehkeytyi suhde.

Mieheni kävikin usein Suomessa ja minä hänen luonaan Itävallasssa. Mieheni rakastui Suomeen ja siihen miten erilaista siellä on. Kun taas minä rakastuin Itävaltaan ja Wieniin. Onhan se täynnä historiaa ja kulttuuria, sekä lyhyt matka moneen maahan.

Pitkään silti Suomessa ollessa tuntui, etten kuulu sinne tai ole vielä valmis palaamaan pysyvästi. Kova halu maailmalle takaisin kasvoi päivä päivältä ja syksyn lähestyessä. Myös suhde syväni ja tunsin olevani jo palavasti rakastunut.

Aloin miettimään mihin päin Eurooppaa sitä voisi ehkä lähteä ja mitkä olisi mahdollisuudet. Tämä tuli myös puheeksi miesystäväni kanssa ja asia yhteen muuttaminen vai kaukosuhteessa jatkaminen tuli ajankohtaiseksi. Tiesimme ajatuksen tulevan nopeaan, mutta so what? Aloimme tahoillamme asiaa pohtimaan ja yhdessä tietenkin.

Mieheni ehdotti halukkuutensa muuttaa Suomeen tai muualle kanssani. Kun itse vasta ehdotuksena kerroin olevani valmis lähtemään hänen luokseen Itävaltaan, jossa hänellä jo hyvä työ, asunto ja ehjä perhe. Näin aloimme työstää tätä ajatusta ja katsomaan mahdollisuuksia. Näin saimme päätettyä myöhemmin yhteen muutosta ja ajankohdaksi valitsimme marraskuun alun.

Sitä odotellessa ehdimme tehdä ja kokea jo vaikka mitä yhdessä. 4 eri maata ja useita kaupunkeja. Joista haluan kertoa myöhemmin Slovakian reissusta enemmän. Se matka oli ikimuistoinen ja mahtava. 

Näillä matkalaukuilla suuntasin Itävaltaan 2kk sitten ja olen 100% onnellinen päätöksestäni. Näin jouluhulluna saavuin vielä sopivasti vuoden parhaimpaan aikaan ja sattumako se. Tämän 2kk aikana olen päässyt näkemään Wienin ja lähialueiden joulumarkkinoita sekä nähtävyyksiä. 

Niistä kerron sitten enemmän seuraavassa blogissa ja toivottavasti myös sinä kielipoliisi nautit lukemisesta ja odotat seuraavaa tekstiä. Seuraavia aiheita tulee olemaan jouluni Wienissä, matka Bratislavaan, Elämäni Hollannissa ja askarteluja maailmalla.

Auf Wiedersehen!